1. Hakukoneoptimoinnin huomioiminen jo suunnittelussa
2. Hakukoneoptimointi on prosessi, ei projekti
3. Etusivun suunnittelu
4. Laadukas sisältö
5. Uniikit tagit
6. Microdata
7. Sivukartta
8. Optimointi sosiaalista mediaa varten
9. Latausaikojen optimointi
10. Mobiilaitteiden huomioiminen

1. Hakukoneoptimoinnin huomioiminen jo suunnittelussa

• Hakukoneoptimointi ei ole erillinen asia web-sivuston rakentamisessa, vaan monet muutkin asiat kuin pelkkä tekninen hakukoneoptimointi vaikuttaa hakukoneoptimoinnin onnistumiseen.
• Joskus saattaa olla helpompaa rakentaa koko web-sivusto uusiksi, kuin yrittää tehdä hakukoneoptimointia olemassa olevalle sivustolle.

2. Hakukoneoptimointi on prosessi, ei projekti

• Ei riitä web-sivusto on rakennettu, sitä kehittää julkaisun jälkeen.
• Ei pidä ajatella, että sivuston hakukoneoptimointi olisi ikinä paras mahdollinen.
• Kuitenkaan ei kannata sortua ylioptimointiin, vaan pyrkiä luonnollisuuteen.

3. Etusivun suunnittelu

• Etusivusta kannattaa tehdä mahdollisimman kevyt.
  • Parempi käyttäjäkokemus kun latautuu nopeasti, bounce rate eli välitön poistumisprosentti olisi mahdollisimman pieni.
  • Google Page Rankin yksi faktori on latausaika.
• Olennaiset asiat kuten tuotteet ja palvelut kannattaa laittaa tiivistetysti etusivulle, linkittää asian varsinaiselle sisältösivulle.
  • Sivuston linkkirakenteella voidaan vaikuttaa miten yksittäiset sivut menestyvät hakutuloksissa parhaiten niille valituilla avainsanoilla
  • Etusivun linkkivoimaa kannattaa ohjata muille optimoitaville sivuille.

4. Laadukas sisältö

• Laadukas sisältö on äärimmäisen tärkeä asia.
• Tekstien kirjoittaminen kannattaa tarvittaessa antaa copywriterin tehtäväksi.
• Oikein toteutettu linkkipyydys on kaikkein tehokkainta internet-markkinointia.
  • Linkkipyydys (link bait) on web-sisältöä, jolla houkutellaan linkkejä muilta sivustoilta.
  • Esimerkkejä linkkipyydyksestä: julkaisematon uutinen ja julkkiksen haastattelu
  • Linkkipyydys eroaa viraalivideoista pitkäjännitteisemmillä tavoitteilla ja tarkemmalla kohdennuksella.

5. Uniikit tagit

• Title-tagi on yksi tärkeimmistä sivun sisäisiä tekijöitä hakukoneoptimoinnissa.
  • Sen sisältämä teksti esiintyy hakutuloksissa klikattavana linkkinä ja lisäksi se näkyy yläpalkissa useimmissa web-selaimissa.
  • Titleen kannattaa sijoittaa 1-3 keskeistä avainsanaa, joilla sivun halutaan löytyvän.
  • Suositeltava pituus on 65-70 merkkiä, jonka verran Google näyttää tekstistä (välilyönnit mukaan luettuna).
• Description-meta-tagin sisältö voi näkyä hakutuloksessa linkin alla olevana kuvauksena.
  • Google ratkaisee joka hakulauseelle erikseen, näytetäänkö tuloksissa meta-description vai otteita sivun tekstistä (tai joku näiden yhdistelmä).
  • Pitämällä pituus korkeintaan 156 merkissä mahtuu kokonaan Googlen hakutulokseen.

6. Microdata

• Microdata on standardoitu tapa tuoda lisää semantiikkaa web-sivustolle.
• Kesäkuussa 2011 Google, Bing, Yahoo ja Yandex julistivat yksimielisesti tukevansa tukevansa microdataa ja julkaisivat Schema.org, jossa on microdatan ensijainen sanasto.
• Microdata antaa mahdollisuuden määritellä omia räätälöityjä elementtejä ja arvoja.
• Microdata koostuu nimi-arvo pareista.
• Globaaleja attribuutteja
  • itemscope = käytetään kohteen luomiseen
  • itemtype = validi url, jossa määritellä kohde ja tarjoaa kontekstin ominaisuuksille
  • itemid = globaali attribuutti, joka yksilöi kohteen
  • itemprop = attribuutti, joka määrittelee kohteen ominaisuudet
  • itemref = tarjoaa listan elementtien tunnuksista (ei itemid) ylimääräisillä ominaisuuksilla. Esimerkiksi kirjoittajat voivat merkata taulukon jokaisen sarakkeen erilliseksi kohteeksi niin, että arvot säilytään solussa.

Esimerkki

<section itemscope itemtype="http://data-vocabulary.org/Person">

<h1 itemprop="name">Matti Meikäläinen</h1>

<p>

<img itemprop="photo" src="http://www.esimerkki.fi/kuva.jpg">

</p>

<a itemprop="url" href="http://www.esimerkki.fi/blog">Minun blogi</a>

</section>

7. Sivukartta

• Sivukartat auttavat hakukoneita sisällön indeksoinnissa, pitää lähettää niille.
• Sivukartat ovat yleensä XML-formaatissa.
• Sivuston jokaista sisältösivua ei välttämättä kannata laittaa sivukarttaan, vaan sisältö joka halutaan hakukoneiden indeksoivan.
• Sivukartan rakenne:
  • loc = URI, esim. http://www.venejavuokraus.fi/vuokraus.html
  • lastmod = viimeksi muokattu
  • changefreq = kuinka usein sisältöä päivitetään
  • priority = tärkeys

8. Optimointi sosiaalista mediaa varten

• Facebook ja Twitter vaikuttavat hakukonenäkyvyyteen suoraan välillisesti tuomalla uusia linkittäjiä. Tätä vaikutusta voi tehostaa esimerkiksi käyttämällä sivustolla Facebookin tykkää / suosittele-painiketta.
• Google tarkkailee Twitteriä ja Facebookia nähdäkseen, mitä niiden käyttäjät suosittelevat toisilleen. Tämä on paljainsilmin nähtävissä Googlen integroidessa Twitter-viestejä normaaleihin hakutuloksiin.

9. Latausaikojen optimointi

• Google Page Rankin yksi faktori on latausaika.
• Ideaalitilanteessa sivu latautuu alle 3 sekunnissa
• Työkaluja latausaikojen mittaamiseen
  • Google PageSpeed Insights
  • Yahoo YSlow
• Yleisiä vinkkejä
  • css-tyylitiedostot kannattaa yhdistää ja viittaukset niihin sijoittaa html alkuun.
  • JavaScript-tiedostot kannattaa yhdistää ja sijoittaa viittaukset niihin html loppuun.
  • Gzip-pakkaus minimoi siirrettävän datan määrän.
  • Julkaisujärjestelmän välimuistin hyödyntäminen
• CDN (Content Delivery Network)
  • CDN koostuu joukosta palvelimia ympäri maailmaa useissa datakeskuksissa, jotka säilyttävät tiedostoja (JavaScript, CSS ja kuvia) välimuistissaan ja jakavat ne käyttäjälle lähimmästä mahdollisesta pisteestä.
  • CDN vähentää varsinaisen web-serverin kuormitusta
  • Tunnettuja CDN:iä ovat mm. Amazon CloudFront ja CloudFlare.

10. Mobiilaitteiden huomioiminen

• Yli 1,2 miljardia ihmistä käyttää web:iä mobiililaitteilla. Mobiililaitteet pitää tämän takia huomioida web-suunnittelussa.
• Yhdysvalloissa 25% ihmisistä käyttää web:iä pelkästään mobiililaitteilla.
• Mobile first – suunnittelussa web-sivusto rakennetaan mobiililaitteiden ehdoilla. Perinteisessä suunnittelussa sivusto rakennetaan pc:lle, vasta myöhemmin optimoidaan mobiililaitteille.
• Responsiivisen web-suunnittelu
  • läpimurto tapahtui Ethan Marcotten kirjoittaman artikkeli myötä Responsive Web design vuonna 2011.
  • Tavoitteena on sivuston toiminen pc:llä, tabletilla ja älypuhelimella.
  • Twitterin kehittämä Bootstrap on ehkä tunnetuin työkalu responsiiviseen web-suunnitteluun. Siinä on valmiita käyttöliittymän rakennuspalikoita, esim. ruudukkojärjestelmiä, navigointiin tarvittavia komponentteja, dialogeja ja lomake-elementtejä.
• Lähtökohtaisesti ei kannata omaa erillistä versioita web-sivustosta mobiililaitteille.
  • Web-sivustojen käyttäjistä suuri osa saapuu hakukoneiden kautta. Kun käyttäjä ohjataan mobiiliversioon, jossa ei ole samaa haluttua sisältöä kuin pääsivustolle, hän tuskin ilahtuu.
  • Sisällöllisesti yhtä kattavan mobiiliversion ylläpitämiseen menisi paljon resursseja.